Kouluttajalääkärin tehtävät

Kouluttajalääkäri sitoutuu kouluttajasopimuksessa

  • vastaamaan opinto-ohjelman toteutumisesta sekä toimipaikkakoulutuksen koordinoinnista yliopiston hyväksymässä koulutuspaikassa
  • antamaan erikoistuvalle lääkärille henkilökohtaista ohjausta kaksi tuntia viikossa yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaisesti
  • tukemaan erikoistujaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman teossa ja sen toteutuksessa
  • tekemään vähintään kaksi kertaa vuodessa opintojen edistymisen arvioinnin yhdessä erikoistujan kanssa
  • pitämään yllä työterveyslääkärin ammattitaitoa osallistumalla ammatilliseen täydennyskoulutukseen STM:n ohjeen (pdf) mukaisesti
  • pitämään yllä kouluttajan valmiuksia osallistumalla yliopiston järjestämään pedagogiseen tai muuhun kouluttajakoulutukseen säännöllisesti vuosittain

Koulutuspaikan ja kouluttajalääkärin toimintaa ohjaavat muun muassa yliopiston erikoislääkärikoulutuksen pysyväismääräykset, opinto-opas, lokikirja, kouluttaja- ja koulutuspaikkasopimukset sekä erikoislääkärikoulutuksesta annetut lait ja asetukset. Ohjaustyöstä maksetaan erillinen korvaus, jota haetaan puolivuosittain.

Erikoistujien ohjaus

Kouluttajalääkärin tärkein tehtävä on antaa erikoistujalle henkilökohtaista, yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaista ohjausta kaksi tuntia viikossa. Henkilökohtaisten ohjauskertojen aiheet on erityisen suositeltavaa valita lokikirjasta, jonne erikoistujan oppimistavoitteet ja –aiheet on kirjattu.

Kouluttajalääkärille erikoistuvan ohjaus tarkoittaa monipuolista työnkuvaa sekä asiantuntijuuden ja identiteetin vahvistumista. Kouluttajalääkäri toimii erikoistuvalle myös työterveyslääkärin mallina, hän välittää tietojen ja taitojen lisäksi vuorovaikutustaitoja ja asenteita erikoistujalle.

Erikoistujien arviointi ja jatkosuunnitelmat

Arvioinneissa otetaan huomioon erikoistujan tiedot, taidot ja asenteet oppimisalueittain, jotka ovat suurempia kokonaisuuksia kuin lokikirjan varsin yksityiskohtaiset osaamiskohteet. Arviointi tarkastelee edistymistä nimenomaan käytännön työn oppimista ja sen kannalta eli mm. kykyä soveltaa teoreettista tietoa omassa työssä, kliinisiä taitoja, työterveyshuollon ydinprosessien osaamista, ammattimaista asennoitumista sekä yhteistyötaitoja, nämä kaikki suhteessa oppimistavoitteisiin.