Eriytyvä koulutus

Eriytyvä koulutus (48 kk) koostuu

Eriytyvään koulutukseen sisältyy

Myös johtamiskoulutus voi sisältyä tähän jaksoon. Palvelujaksojen oppimistavoitteet ja -sisällöt kuvataan työterveyshuollon lokikirjassa.

Palveluiden hyväksymisen edellytyksenä on, että erikoistuja käy yliopiston järjestämän starttiseminaarin ja laatii viimeistään työterveyshuoltojakson alussa yhdessä kouluttajansa kanssa henkilökohtaisen erikoistumissuunnitelman, joka toimitetaan koulutuksen vastuuhenkilölle.

Eriytyvän koulutuksen palvelun korvaaminen tutkimustyöllä

Tutkimustyöllä voi koulutuksen vastuuhenkilön päätöksellä korvata enintään 6 kk eriytyvän koulutuksen palvelua, lukuun ottamatta Työterveyslaitosjaksoa.

Tavoitteet

Eriytyvän koulutuksen tavoitteena on, että koulutuksen suoritettuaan työterveyslääkäri hallitsee työnsä eettisen, lainsäädännöllisen ja teoreettisen taustan, erikoisalan kliiniset taidot sekä monitasoisissa asiakkuuksissa tarvittavat vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot sekä osaa toimia hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisin menetelmin ja ammattikäytännöin yksilö-, työyhteisö- ja työpaikkatasolla seuraavilla alueilla:

  • terveyden ja työkyvyn edistäminen
  • työhön liittyvien voimavarojen, työhyvinvoinnin ja työyhteisön toiminnan edistäminen
  • työn kuormitus- ja vaaratekijöiden sekä työhön liittyvien terveyshaittojen arviointi ja niihin vaikuttaminen
  • työhön liittyvien sairauksien ennaltaehkäisy, tunnistaminen ja hoito
  • työkyvyn arviointi, seuranta ja varhainen tuki sekä työhön paluun tukeminen
  • tutkimusten, hoidon ja kuntoutuksen koordinointi työkyvyn sekä työllistymisen terveydellisten edellytysten tukemiseksi
  • kuntoutustarpeen tunnistaminen, neuvonta ja ohjaaminen lääkinnälliseen, ammatilliseen ja päihdekuntoutukseen
  • tavoitteenasettelu, tarpeellisten toimenpiteiden suunnittelu ja laadun sekä vaikuttavuuden arviointi asiakkaiden kanssa työterveysyhteistyössä
  • työterveyshuollon johtamis-, kehittämis- ja tutkimustehtävät

Työterveyslääkärin tulee tietää seuraavien työterveyshuoltoon liittyvien erityisalueiden perusteet ja osata soveltaa niitä työterveyslääkärin työssä:

  • työlääketiede
  • työhygienia
  • työfysiologia
  • työpsykologia
  • toksikologia
  • ergonomia
  • epidemiologia
  • terveystaloustiede
  • johtaminen

Työterveyslääkärin tulee kyetä tutkimustiedon kriittiseen käyttöön sekä omata perusvalmiudet tieteellisen tutkimuksen tekoon. Työterveyslääkärin tulee osata hankkia ja ylläpitää tarpeellista työelämäosaamista (yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintaperiaatteet) työterveysyhteistyön mahdollistamiseksi.