Asiantuntijan ase: paljon melua tyhjästä?

Yllätyinpä taas kerran! Kysymys siitä, eriarvoistaako työterveyshuuolto, on sote-uudistuksen myötä ollut keskusteluissa jälleen pinnalla, lähinnä lääkäripalvelujen saatavuuden ja palvelujen rahoituksen osalta. Samaa keskustelua on käyty aina muutaman vuoden välein, monikanavarahoitusraporttien esille nostamana 2010 tietämissä ja vilkkaasti OECD:n vuonna 2005 julkaistun Suomen terveydenhuollon toimivuutta, rahoitusta ja tasa-arvoisuutta kuvaavan raportin jälkeen. Raportin myötä kiihtyi yleinen keskustelu työterveyshuollon eriarvoistavasta vaikutuksesta ja että sen sisältöä, rahoitusta ja toimintaa tulisi muuttaa ratkaisevasti. Tässä hengessä asiaa esiteltiin myös mojo-koulutuksessa, jonka kävin 2010-11.

Lueskelin kyseisen raportin (vasta) nyt kokonaisuudessaan läpi.

Raportin pääsanomia olivat, että terveydenhuolto toimi Suomessa tarkasteluvuonna varsin hyvin suhteessa muihin OECD-maihin, toiminta oli edullista ja monin osin laadukasta, terveyden edistäminen onnistunutta, asiakkaat tyytyväisiä. Pääsyä lääkärin vastaanotolle joutui kuitenkin odottamaan liian kauan, niin terveyskeskuksiin kuin erikoissairaanhoitoon (esim. leikkauksiin), ja lääkekulut olivat nousussa, väestö ikääntymässä, henkilöstöä paikoin vähän ja rahoitus oli monelle pienelle kunnalle hankala järjestää, valtionosuus- ja tasausjärjestelmistä huolimatta.

Yleistä terveyspalvelujen tasa-arvoa raportti piti Suomessa varsin samantasoisena kuin OECD-maissa keskimäärin, oli hyvää ja oli parannettavaa, ja joitain uhkakuviakin, varautumista vaativaa.

Satasivuisessa raportissa käsiteltiin muutamassa kohdassa yhteensä vain noin 1-2 sivun verran työikäisten terveydenhuoltoa erikseen, yhteenvedossa muutamalla rivillä. Raportti toteaa, että suomalainen terveydenhuolto suosii hyvätuloisia ja että kaikki eivät saa terveyspalveluja yhdenmukaisesti, mutta raportti ei ole lainkaan huolestunut työterveyspalvelujen epätasa-arvoisuudesta: ”There would seem to be no case for tackling the inequities by reducing access to oppupational health services. It is surely rational to give the working population good access to primary care, especially when the workforce is ageing” (s. 98).

Pidettiinkö paljon melua tyhjästä? Saatiinko paljon liekkejä ilman tulta? Ylitulkintaa, tulkinnan tulkintaa? Tarkoitushakuisuutta? Ja kriittiselle lukijalle muistutus tarkistaa kolme asiaa: alkuperälähde, alkuperälähde, alkuperälähde!

Lähde: OECD reviews of health systems – Finland. OECD 2005.