Erikoislääkärikoulutuksen yleisissä määräyksissä todetaan, että erikoistuvan lääkärin on arvioitava omaa oppimistaan sekä osallistuttava koulutuksen arviointiin ja kehittämiseen. Erikoistuja arvioi siis oman oppimisensa lisäksi oman kouluttajalääkärinsä toimintaa kouluttajana, toimipaikkakoulutuksia sekä koulutusympäristöä ja koko koulutusohjelmaa. Samalla erikoistuja oppii arviointitaitoja yleisemminkin työelämässä hyödynnettäväksi. Hyvin tehty arviointi parantaa opiskelumotivaatiota. Erikoistujan kannalta oppimisen viimeinen virallinen arviointi teoreettisen osaamisen osalta tapahtuu valtakunnallisen erikoislääkärikuulustelun muodossa.
Oppimisen arviointi ja opintojen suuntaaminen
Erikoistuja arvioi osaamistaan ja tavoitteitaan jo erikoisalaansa valitessaan. Koulutuksen kannalta erikoistuvan aiemman osaamisen kartoitusta ja arviointia on syytä tehdä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, niin työtehtävistä sovittaessa kuin erikoistumiskoulutuksen alkuvaiheissa, erikoistumissuunnitelmaa tehtäessä.
Erikoistumisen edetessä arviointia tehdään yhdessä oman kouluttajalääkärin kanssa vähintään puolivuosittain ja aina kunkin jakson päättyessä. Arvioinnit ja ajatukset lähiajan opintojen suuntaamisesta kirjataan lokikirjaan. Kunkin jakson alussa tehdään lähtötason arviointi, jossa erikoistuja kartoittaa osaamistaan yhdessä kouluttajansa kanssa ja tämän arvioinnin pohjalta tehdään suunnitelmat osaamisen kartuttamisesta ja jakson tavoitteista. Tavoitteet on syytä kirjata lokikirjaan mahdollisimman selkeästi, jotta koulutuksen ja oppimisen edistymistä voidaan hyvin seurata.
Kouluttajalääkäri arvioi erikoistujan oppimista ja koulutuksen etenemistä suhteessa koulutuksen tavoitteisiin. Erikoistujan ja kouluttajan välinen säännöllinen vuorovaikutus, viikoittaiset ohjaustapaamiset, osallistuminen yhteisiin toimipaikkakoulutuksiin, konsultaatiot, työssä syntyvät dokumentit, työyhteisöltä ja asiakkailta tuleva palaute, oppimistilanteiden ja koulutusten reflektointi ym. luovat pohjan ja mahdollistavat osuvan arvioinnin toteuttamisen ja opintojen suuntaamisen seuraavien lähikuukausien ajalle. Oppimisen arviointi perustuu siis siihen, miten kullekin jaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu.
Yhteisillä arvioinneilla tunnistetaan erikoistujan osaamista ja osaamisen mahdollisia puutteita ja kehittämisalueita, eli suunnataan opiskelua ja samalla parannetaan oppimista. Erikoistujan ja kouluttajan yhdessä tekemät arvioinnit auttavat suuntaamaan oppimista ja asettamaan tavoitteita osaamisen kehittymiseen edelleen.
Koulutuspaikan arviointi
Puolivuotisarviointien yhteydessä ja jakson päättyessä erikoistuja arvioi koulutuspaikalla saamaansa ohjausta ja toimipaikkakoulutusta. On hyvä muistaa, että koulutuspaikalla tapahtuva arviointi edellyttää erikoistujan ja kouluttajan välistä hyvää vuorovaikutusta ja molemmilta kypsyyttä ottaa arviointi kehittymisen ohjaajana ja oppimisen suuntaajana, ei arvosteluna. Arvioinnit myös parantavat erikoistujan ohjausta, eli kouluttajalääkärin toimintaa ja koulutuspaikan toimipaikkakoulutusta sekä koulutusympäristöä, ja voivat parantaa koulutuspaikan järjestämää koulutusta yleisemminkin.
Koulutuksen arviointi
Erikoistujat ja kouluttajalääkärit voivat antaa palautetta kaikista yliopistojen järjestämistä lähi- ja seminaaripäivistä sekä verkkokursseista vastaamalla palautekyselyihin. Yliopistojen vastuuhenkilöstö ottaa mielellään myös vapaamuotoista palautetta vastaan erikoislääkärikoulutuksesta.
