Erikoistuminen ja raha – kannattaako erikoistuminen?

Monet niistä erikoistuvista, joiden erikoistuminen pitkittyy, sanovat, että erikoistuminen maksaa liikaa. He tarkoittavat, että sairaala- tai kuntoutuslääkärin tai Työterveyslaitoksen lääkärinä toimiessa tulotaso putoaa.

Em. jaksojen kesto on yhteensä 24 kk ja on helposti arvioitavissa, että ”saamatta jääviä tuloja” on bruttona 30-40 000 euroa jaettuna eriytyvän vaiheen neljän vuoden kestolle eli bruttona noin 10 000 euroa vuodessa. Tämä ei toisaalta liene varsinainen uutinen, sillä erikoistuminen on aina ”maksanut”. Päivystämällä, ylitöillä omalla työpaikalla tai yksityisvastaanotolla töitä tekemällä pudotus on kompensoitavissa – näinhän kaikki erikoistuvat sairaalalääkäritkin tekevät. Jos tätä ei ole ottanut huomioon, herää kysymys, onko oma talous alun perin tullut mitoitettua oikein? Onko talousasiat otettu HOPSin teossa huomioon?

Toisaalta erikoistuminen myös lisää tuloja. Lääkäriliiton tilastojen mukaan sairaalalääkäreillä erikoislääkärin pätevyys tuo parisataa euroa kuussa palkkaan lisää, terveyskeskuksessa tämä tuplataan ja edelleen työterveyshuollossa erikoislääkärin pätevyys tuo eniten eli bruttona keskimäärin noin 750 lisäeuroa kuussa. Tämä nousu kompensoi saamatta jääneet tulot jo kolmessa, neljässä vuodessa.

Edellisessä blogissani kirjoitin, miten erikoislääkäriksi valmistuminen on tärkeä etappi paitsi ammatillisesti myös osaamisen kehittymisen, itsetunnon ja työskentelyn itsenäisyyden kannalta. Sitä se on myös tulonmuodostuksen kannalta. Mitä nopeammin valmistuu, sen nopeammin koulutus tuo myös taloudellista etua!