ICOH2015: Asiakkaat ovat somessa – missä Sinä olet?
Oli mukava kuulla maailmanluokan esitystä heti aamusta: Raymond Agius puhui huonon työterveyden seurannan tavoista ja merkityksestä erityisesti UK:ssa ja Irlannissa. Epidemiologian merkitys tuli selväksi ja kokeneen epidemiologin työote näkyi! Mielenkiintoista, statistiikan osalta ei kuitenkaan kovinkaan paljon uutta Suomen, erityisesti TTL:n tilastoihin tottuneelle. Seuraavaksi hollantilainen Frings-Dresen todisti, että työntekijöillä on hyvin järjestetyissä töissä tules-vaivoja vähemmän kuin rasittavissa töissä. Hyvä esitys sinällään, vahvisti entisiä käsityksiä.
Seuraavaksi kuuntelemani PK-yritysten työterveyshuollon erityispiirteet ja hyvät käytännöt -sessio oli varsin pieni osallistujiltaan, ja piti sisällään pääosin paikallisia pienimuotoisia tutkimuksia ja selvityksiä, joiden pääasiallinen anti oli kuvata vieraille Korean työterveyshuollon toimintatapaa ja epätyypillisten, tunti- ja alle 3 kk työskentelevien kiertävien työläisten huonoa asemaa ja terveydenhuollon käytäntöjä. Toiminnot ovat selvästi kehittyviä, työterveyshuollon toimitilat suorastaan suomalaisia paremmat.
Päivän ensimmäinen kohokohta oli tavata kollega, jolla oli mielenkiintoa omaan tutkimusalaani liittyen. Kaiman kanssa olisi helposti vierähtänyt pidempäänkin kuin lounastauko!
Päivän opillinen kohokohta oli sessio, joka käsitteli tieteen ja tieteellisten tulosten kääntämistä käytännöiksi. Miten saada vaikutusta, miten asenteita ja käytäntöjä muutetaan? Vastaus on some, monikanavisesti ja suunnitelmallisesti ja erilaisia linkkejä ja mittareita hyödyntäen.
Kaiken tärkeän tiedon ja tutkimuksen pitää löytyä googlesta, wikipediasta ja facebookista, kolmesta suurimmasta. Kaikki tiedon hakijat ovat siellä, samoin rekrytoijat, päättäjät, esimiehet, nuoret… Kovin paljoa ei auta se, että kirjoitat maailmanluokan tutkimusta, jota ei ymmärrä kuin kourallinen oppineita ja joka hautautuu arvostettuun arkistoon! Somessa kirjoitat yksinkertaisesti kielellä, jonka kaikki ymmätävät, jaksavat lukea ja kanavissa, jota kautta kaikki tieto on kaikkien saavutettavissa – näin voi myös syntyä vaikutuksia! Kaikkea ei tietenkään tarvitse kirjoittaa ja viedä joka paikkaan, osa kanavista on sisäänheittotuotteita varsinaisiin tietolähteisiin. Somessa tärkeitä ovat suora vuorovaikutusmahdollisuus, dialogi, kohderyhmän ja tietolähteen välillä, ilman välittäjiä sekä mahdollisuus levittää tietoa exponentiaalisesti. Viestiin reagointiin tarvitaan tunnekokemus, että tämä koskettaa minua tai on minusta tärkeää – mieti, miten sen saat aikaan?
Somen ongelma ei ole monen pelkäämä vääärä tieto esim. wikipediassa tai vihapuheet, ongelma voi olla käyttäjän saaman tiedon ohuus. Somessa ovat TTL:n lisäksi USA:n ja Kanadan työterveys- ja -turvallisuustoimijat, johtoryhmät käsittelevät kuukausittain vaikutusraportteja, some-strategiat on laadittu – BE THERE ja aloita tänään oli take home message! Toki viesti tuli some-uskovaisilta, mutta aika vakuuttavasti…
Luentojen jälkeen seurasi vielä kirsikkana kakussa osoitus korealaisesta vieraanvaraisuudesta. Äänekäs, makuisa ja tiivis yhteisillallinen UEF:n maatalouden työterveyshuollon korealaisten yhteistyökumppanien organisoimana. Toistakymmentä korealaista ja japanilaista käyntikorttia tuli vaihdettua suomalaisiin. Tärkeintä kuitenkin oli, että edes hetken toimimme sillanrakentajina maailmassa, jossa erottavia tekijöitä on enemmän kuin tarpeeksi!
Tämän päivän viidentoista tunnin askasrtelu työterveyden parissa on nyt ohi. Unta palloon – toivottavasti huomennakin on hyvä päivä!
