Uudet työterveyshuollon professorit haastattelussa

Kari Reijula on nimetty työterveyden professoriksi Helsingin yliopistoon, ja hän aloitti tässä toimessa 1. lokakuuta.Helsingin yliopiston työterveyden professuuri on uusi, kokoaikainen ja toistaiseksi voimassa oleva. Aiemmin Reijula on hoitanut työterveyshuollon osa-aikaista professuuria samassa yliopistossa.	Jukka Uitti on toiminut Tampereen yliopiston työterveyshuollon ja työlääketieteen professorina 1. syyskuuta alkaen. Tampereen yliopiston professuuri on aiemmin ollut osa-aikainen. Nyt se on kokoaikainen vuoden 2017 loppuun asti.

Millainen merkitys tällä lisäpanostuksella on erikoislääkäreiden koulutukselle ja tutkimukselle, Kari Reijula ja Jukka Uitti?

KR: Tämä kokoaikainen toimi on hyvä alku saattaa oikealle tasolle työterveyden perusopetus lääkäriksi opiskeleville ja erikoislääkärikoulutus erikoistuville. Yliopiston resurssit työterveydelle ovat niukat. Uusi toimi on historiallinen siinä mielessä, että tämä on ensimmäinen kokoaikainen työterveyteen liittyvä professuuri isoimmassa lääketieteellisessä tiedekunnassa. Aihe ja erikoisala katsottiin yliopistossa yhteiskunnan kannalta sen verran tärkeäksi, että toimi päätettiin lopultakin perustaa.

JU: Tämä mahdollistaa sen, että tutkimukselle on merkittävästi aiempaa enemmän aikaa. Suurin haaste on laatia tutkimussuunnitelmia yhdessä muiden kanssa, myös Työterveyslaitoksen tutkijoiden kanssa ja hakea rahoitusta eri lähteistä. Työterveyslääkäreitä innostetaan tutkimaan tutkimustapaamisilla, ja alan palveluntuottajien kanssa luodaan konkreettista tutkimusyhteistyötä. Työterveystoiminnan vaikuttavuus on erityisesti kiinnostukseni kohteena. Lääketieteen peruskoulutusta ja erikoislääkärikoulutusta kehitetään edelleen hyvän tiimin kanssa, joka meillä on yliopiston terveystieteiden yksikössä.

Millaisia mahdollisuuksia näet työterveyshuollon koulutuksen kehittämisessä?

KR: Oppialan kehittäminen on tiedekunnassa tärkeää. Työelämän tunteminen ja työn vaikutukset ihmisen terveyteen on hyvä jokaisen valmistuvan lääkärin tuntea nykyistä paremmin. On hyvin tärkeää, että Työterveyslaitoksen ja yliopistojen välinen yhteistyö toimii hyvin ja että nämä tahot kehittävät yhdessä työterveyden oppialan koulutusta ja tutkimusta. Näiden välillä on hyvä olla vankka silta, jonka kautta voi kulkea molempiin suuntiin.

JU: Keskitytään toiminnan tarkoitukseen ja palataan työterveystoiminnan juurille. Peruskoulutuksessa jokaisen lääkärin tulee tietää työterveyshuollon merkitys, toimii millä sektorilla tahansa. Erikoislääkärikoulutuksessa lisätään erikoistuvien osaamista ja valmiuksia yhteistyöhön, asiakkaan tarpeista lähtevään tavoitteelliseen toimintaan. Työkyvyn tuki rullaa jo hienosti työpaikkojen arjessa, siitä kertovat tuoreet työelämäbarometrin tulokset. Panostus alkaa näkyä pian myös tuloksissa. Tätä trendiä tulee vahvistaa ja tuottaa vaikuttavuustuloksia yhteiskunnan tietoisuuteen.

Millä mielin otit uuden tehtäväsi vastaan?

KR: Otin tehtävän vastaan innostuneena ja toiveikkaana. Samalla koin myös haikeutta, kun yli 25 vuotta jatkunut urani Työterveyslaitoksessa muuttui sivutoimeksi.

JU: Otin sen vastaan innostuneena ja tyytyväisenä siihen, että voin keskittyä tärkeisiin asioihin työuran loppupäässä. Tunnen, että voin jakaa muiden kollegoiden ja alan ihmisten kanssa kaikkea sitä, mitä vuosien saatossa Työterveyslaitoksessa on mieleen tarttunut. Ideoita on runsaasti ja halua vaikuttaa asioiden kulkuun omalta pieneltä osalta. Olen edelleen myös 20-prosenttisesti ylilääkärin toimessa Työterveyslaitoksessa.

Teksti: Helinä Kujala, Työterveyslaitos
Haastattelu  julkaistu Työterveyslaitoksen Intrassa 9.10.2014
Reijulan kuva: Kari Rissa