Kimmo Räsänen: Työterveyshuollon virtuaaliyliopisto – enemmän kuin erikoislääkärikoulutuksen laajin verkkokurssialusta
Työterveyshuollon virtuaaliyliopisto (TTHVYO) on osoittautunut erinomaiseksi verkostomaiseksi toimintatavaksi edistää alan erikoislääkärikoulutusta. Käytännössä kaikki tarpeellinen koulutukseen liittyvä tieto löytyy yhdestä portaalista: tthvyo.fi.
Itse tutustuin TTHVYO:n ensimmäisen kerran vuonna 2006 Kuopion yliopistolla järjestetyn työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallisen seminaarin yhteydessä – ja ihastuin ajatukseen. Toimin tuolloin Kuopion Mehiläisen vastaavana työterveyslääkärinä parin erikoistujan koulutusvastuineen ja lisäksi minulla oli etäohjattavana erikoistujia Iisalmessa. TTHVYO voisi tuoda konkreettisia työkaluja erityisesti etäohjauksen kehittämiseen, ajattelin. Sittemmin harkitessani seuraavana vuonna yliopistouralle siirtymistä oli TTHVYO-konseptin kehittymispotentiaali yksi keskeisistä kannustumista uran vaihtoon. Ja mitä kaikkea siitä seuraavien 15 vuoden aikana kehittyikään…
TTHVYO:n ansiosta työterveyshuollon erikoislääkärikoulutukseen osallistuminen on ollut aiempaa helpompaa ja mahdollista myös niille, jotka asuvat kaukana yliopistollisista koulutuspaikoista tai joilla on vaikeuksia osallistua perinteiseen koulutukseen esimerkiksi työn sitovuuden tai perheen takia. Tämä jos mikä on totta työterveyshuollon koulutuskentällä, joka (erityisesti mennä vuosina) oli levittäytynyt pienehköihin yksiköihin ympäri valtakuntaa.
Vuosien saatossa on kehitetty monipuolinen ja interaktiivinen verkko-oppimisympäristö, jossa käytetään erilaisia oppimateriaaleja, kuten videoita, äänitallenteita, animaatioita ja simulaatioita. Näin oppiminen on monipuolista ja mielenkiintoista, mikä helpottaa tietojen omaksumista. Verkkokursseja ja oppimateriaaleja on jo kymmeniä erikoistuvan työterveyslääkärin tarvitsemilta eri osaamisalueilta.
Itseopiskelukursseja ja -materiaaleja esimerkiksi työterveysyksiköiden toimipaikkakoulutuksessa voi vain vahvasti suositella. TTHVYO tarjoaa erikoislääkärikoulutuksen lisäksi myös jatkuvaa ammatillista kehittymistä tarjoavia koulutuksia ja seminaareja. Tällöin jo alan asiantuntijoilla – niin työterveyslääkäreillä kuin muilla – on mahdollisuus päivittää tietojaan ja saada uusia näkökulmia työhönsä.
Kaiken kaikkiaan TTHVYO-konsepti on osoittautunut erinomaiseksi tavaksi edistää työterveyshuollon erikoislääkärikoulutusta ja se voisi toimia kirkkaana johtotähtenä myös laajemmin erikoislääkärikoulutuksen kehittämisessä. Taustalla on pitkäjänteinen työ jo 2000-luvun alkuvuosista lähtien. Tuolloin alan koulutusaktivistit saivat punnerrettua työterveyshuollon erikoislääkärikoulutukselle erillisrahoituksen, joka mahdollisti yliopistojen ja kentän koulutuspaikkojen aktiivisen yhteistyön. Jo aiemmin virinneestä löyhemmästä verkostosta muotoutui Valtakunnallinen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen koordinaatioryhmä, johon alun alkaen kuuluivat alan professorit ja sittemmin laajennettuun ryhmään myös kliiniset opettajat ja verkkopedagogit. Yhteistyötä tehtiin aktiivisesti myös yliopistojen opintohallinnon ja työterveyshuollon eri sidosryhmien kanssa.
Toiminta jatkuu ymmärtääkseni edelleen ja verkoston vetovastuu kiertää eri yliopistojen kesken. Alusta alkaen toiminnan keskiössä on ollut työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen tarpeet.Yhdessä on määritelty koulutuksen tavoitteet ja niitä ohjaavan OPS:n sisältö, joka on sitten palasteltu lokikirjaan erikoistumisen aikaisiksi tekemisiksi. Näiden pohjalta toimintaa on ohjattu laatimalla vuosittain toimintasuunnitelma, jossa yhteiset tekemiset ja työnjako esimerkiksi tarvittavien verkkokurssien kehittämiseksi eri yliopistojen kesken on kuvattu ja budjetoitu. Ja toiminnan toteutumista on tietenkin seurattu ja kuvattu vuosittaisessa toimintakertomuksessa. Koordinaatiotyöryhmän toiminta ei olisi mahdollista ilman syksyisin ja keväisin tapahtuvaa vuosittaista paripäiväistä face-to-face kokoontumista. Yhteistyön lippulaivana koko koulutuskentän kanssa toimii vuosittainen kiertävä Valtakunnallinen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen seminaari, joka tänä vuonna järjestetään kesäkuun alkupuolella Tampereella.
Itse jäin virallisesti eläkkeelle ja pois erikoislääkärikoulutustoiminnasta koronan alkuaikoina aprillipäivänä vuonna 2020. Kuluneen kolmen vuoden aikana on ennättänyt tapahtua paljon sellaista, josta joku tietävämpi voinee jatkaa kertomusta. Lienette kuulleet esimerkiksi osaamisperustaisesta erikoislääkärikoulutuksesta ja ELSA:sta osaamisen arviointityökaluineen? Tätä kehitystyötä on työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen osalta jo tehty jokunen vuosi, mutta luonteensa mukaisesti työ on jatkuvaa kehittämistä, joten toivon mukaan myös TTHVYO:n tarina jatkuu.
Kimmo Räsänen
emeritusprofessori, työterveys
Itä-Suomen yliopisto
