KOHTAA, JUTTELE, TEE TUTTAVUUTTA

Pakolaisten määrän kasvun myötä keskustelu maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta on kiihtynyt, tilanne on akuutti. Varsin vastakkaisia näkökulmia on esitetty: maahanmuutto poistaa työvoiman saannin ja ikärakenteen tuhkauurnaongelmat vs. maahanmuutto keikauttaa suomalaisen valtiontalouden, toimii porttina islamilaiselle maailmanvalloitukselle ja muutenkin ”ne jyrää meidät”. Keskusteluissa ei juuri erotella sodan jaloista pakenevia, avioliittoon, opiskelemaan tai työhön tulevia…

Maahanmuuttajia lienee Suomessa noin neljännesmiljoona. Tänä vuonna tulevat noin 30 000 pakolaista ovat siis noin 10 % kaikista maahanmuuttajista ja vain puolisen prosenttia koko kansasta. Miksi Suomi menee sekaisin? Eikö Suomella ole kykyä vai halua vastata näin pienestä porukasta? Ja kun tiedetään, miten tärkeää kotouttaminen, kieliopinnot ja järkevään toimintaan mukaan pääsy ovat, miksi niitä ei tehdä – halutaanko ongelmat tietoisesti vain siirtää tulevaisuuteen?

Kai apua on annettava hädässä oleville? Ruotsi auttoi suomalaisia maailmansodan aikaan ja otti vastaan 50 000 suomalaista pakolaista kahdessa päivässä Ruotisiin. Nykyisiä yritysjohtajia edeltäneet suomalaiset ”elintasopakolaiset”, pääosin Amerikkaan ja Ruotsiin työn perässä muuttajat, muodostivat näille maille lähes miljoonan suomalaisen kotoutettavan massan 1950-70 -luvuilla.

Vieraiden uskontojen, kulttuurien ja ihmisten pelko on meissä yllättävän syvässä. Islamiakin pelätään, kuten esimerkiksi Esko Valtaoja kuvaa toistuvasti mainiossa artikkelikirjassaan Ensimmäinen koira kuussa. Käykö ajan kanssa kuitenkin niin, että vainon alla olevat muhamettilaiset näkevät täällä omien kiihkouskovaistensa yhteiskuntaa monin osin halvauttavan taantumuksellisuuden ja saavat virikkeitä ja kykyä kehitykselle?

Olemmeko valmiit kohtaamaan ulkomaalaistaustaisia? Missä heitä voi kohdata? Milloin he tulevat työterveyshuoltojen asiakkaiksi? Poikkeaako heidän auttamisensa jotenkin kantaväestön auttamisesta?

Oman työyksikköni käytävän ovissa on 19 suomalaista ja 12 ulkomaalaista nimeä. Yksikössämme edustettuina ovat ainakin Kreikka, Pakistan, Intia, Kanada, Nigeria, Venäjä, Etelä-Korea – ja koko yliopistossa noin 40 eri maata palkattuina työntekijöinä. He siis ovat olleet täällä jo vuosia. Pääosin heidän terveytensä auttamisensa on samanlaista kuin kantaväestönkin auttaminen: kohtaamista, tutkimista, ohjaamista ja selittämistä. Erilaisia kieliä, käsityksiä, erilaisia sairauksia ja hoitotottumuksia varmasti on, mutta niistä kyllä selviää.

Jokainen voi miettiä selviämisvalmiuttaan, ja kehittää sitä. Voi lukea vaikka Työtiksen oppaita, esim. Monikulttuurinen työpaikka. Opas esimiehelle; Työmatkalla maailmalla; Töissä Suomessa? Tietoa maahanmuuttajalle. Duodecimlehdestä hakusanalla monikulttuurisuus löytyy 14 artikkelia, maahanmuuttaja-hakusanalla 11 artikkelia. Myös STM:n sivuilta löytyy kaikenlaista tietoa ja opastusta.

Ja ehkä tärkeintä – kohtaa maahanmuuttaja, juttele, tee tuttavuutta – suuri osa heistä on tavallisia ihmisiä!