Mahtiankan T.Y.Ö.K.Y.K.Y.T.A.L.O.

Sattui silmiini kaksi merkittävää juttua lähes yhtä aikaa. Ensiksikin EK ja Sanoma Oy kumppaneineen käynnistivät lukutaito- ja -intokampanjan, jonka merkeissä ne lahjoittavat kaikille Suomen kymmenvuotiaille Aku Ankka -lehden kuukaudeksi. Toiseksi julkaistiin erään professorin loistavaksi mainitsema Kelan Sosiaali- ja terveysturvan raportti ”Työkyvyn käsite ja työkykymallit kuntoutuksen tutkimuksessa ja käytännöissä”. Raportissa nostettiin esiin kahdeksan kuntoutuksen kannalta oleellista työkyvyn mallia, joista kaikista työterveyslääkärinkin on hyvä olla tietoinen, sillä ”sitä saa mitä mittaa”. Muistatko, mitä työterveyshuolloissamme yleisimmin käytetty työkyky- ja työhyvinvointimalli pitikään sisällään?

Työkykytalossa katon muodostaa työkyky, työn ja ihmisen voimavarojen välinen tasapaino. Talon kolme alinta kerrosta muodostavat työntekijän voimavarojen ydinulottuvuudet: terveyden ja toimintakyvyn, ammatilliset valmiudet ja kompetenssit sekä asenteet, arvot ja motivaation. Talon neljäs kerros sisältää työn ydinulottuvuudet: työn sisällön ja vaateet, fyysisen, ergonomisen ja psykososiaalisen työympäristön sekä hallinnon ja johtamisen. Työkyky on yhteydessä myös työpaikan ulkopuoliseen lähiympäristöön, johon kuuluvat perhe ja läheiset sekä erilaiset työpaikan tukiorganisaatiot, kuten työterveyshuolto ja työsuojelu. Yhteiskunta muodostaa työkyvyn makroympäristön. Kaikki nämä osatekijät vaikuttavat eri mekanismeilla ja suhteilla toisiinsa.

Öh, selvää tämä, mutta voisiko asian sanoa vähän positiivisemmin tai selkeämmin – voisiko käsitteen ankallistaa?

Työkyky on kosolti muutakin kuin sulka märkänä raatamista – se on parahultaisimmillaan mielen murkinaa, älynystyröiden hieroskelua ja kehollistakin kilvoittelua toimeliaisuuden tantereilla. Se tuo pöytään nokittavaksi maistuvaa öylättiä ja arjen juhlistavaa Sihi-juomaa. Työkyky on lahja, jota kitsainkin kitupiikki vaalii tarkasti, mutta sen saavuttaa meistä jok´ikinen kilvoittelija. Siitä saavat potkua niin Kattivaaran margariinitehtaan työntekijät, päivystävät dosentit kuin pitelemättömät propellipäätkin. Piukea into touhuta tuottavasti kasaa kalusteita tekijänsä yliskamariin ja ponkauttaa ukset auki yhteiskuntamme tulevaisuuden mahtiankoille! Sujuva työnteko myös kohottaa kotomaamme karkumatkalle valtioiden välisessä kolikkokirstujen kilinäkilvassa, ja taito tahkota taalatukkuja lepää koulunpenkkiä kuluttaneiden osaajien yhteisissä hyppysissä. Tarmokas touhunta kohti silmissä siintävää tavoitetta onnistuu parhaiten ilman päsmäröintiä ja turhaa nokkain louskuntaa. Yhteinen työkykymme ja työmme ovat aarteita, joita kenkään kanalja älköön vähätelkö tai omistajaltaan riistäkö!

Oliko selkokielistä? Vai olisiko helpointa todeta, kuten eräs toinen professori asiaa aikoinaan kuvasi: työkyky ja suhteet ovat kohdallaan, kun aamulla on mukava lähteä töihin?

T.Y.Ö.K.Y.K.Y.T.A.L.O., Toimeliaasti Yrittävän Öylättiä Kotiin Yksinhuoltajana Kolmosille Ylenmäärinkin Toimittavan Aktiivisuus Lumoaa Onnistumisillaan.