MUUTOS KÄY HYVÄSTÄKIN
Lukiessani työyhteisötaito- ja työhyvinvointikirjallisuutta törmään aina sanaan muutos. Muutos on paitsi kiihtyvää, myös yleistä: vastaajista reilusti yli puolet kertoo esim. Työ ja terveys –tutkimuksessa merkittäviä muutoksia tapahtuneen omalla työpaikalla viime aikoina. Muutos on näissä teksteissä lähes aina uhka, stressitekijä, joka kuormittaa: miten minun käy? Jatkuva mistä tahansa syystä johtuva liiallinen stressi, ylikuormitus ja krooninen muutos ahdistaa, jopa sairastuttaa, kuten vaikkapa Marjo Sinokin katsaus Duodecim lehdessä hyvin kuvasi. Toisaalta tiedetään, että sopiva haasteellisuus, sopiva stressi luo työhön haastetta, onnistumisen iloa ja imua. Miten löytää tasapaino, miten sopeutua?
Entä mitä se muutos on meille itselle, työterveyshuollon toimijoille? Kun mietin erilaisten työterveyshuollon kanssa tekemisissä olevien yksiköiden muutoksia omalla alueella ja koulutuspaikoissa, muutos on ”päällisin puolin” katsottuna pääasiassa myönteistä. Esimerkiksi omassa yksikössä on ollut kasvua niin omassa henkilöstössä kuin erikoistujien määrässä, kouluttajien koulutustasossa ja opiskelijoiden kiinnostuksessa alaan. Liikelaitos on saanut uudet tilat naapurista. Lääkärikeskusketjuista ainakin toinen on selvästi kasvanut, toisella koulutustoiminta on selvästi tehostunut, ry. on saanut suunnitelmallisen johtajavaihdokselle myönteisen lopputuleman. Työterveyslääkäriyhdistyksen koulutus- ja kollegiaalinen toiminta on monipuolista ja mukaan mahtuu aina. Työterveyslaitos ja at-poliklinikka saavat erikoistujilta kehuja koulutuksestaan. Parin viime vuoden aikana on parikin uutta työterveyspalvelujen tarjoajaa aloittanut kaupungissa.
Toki negatiivistakin on ollut, vaikka siis Joseph Schumpeterin luovan tuhon – käsitteen mukaisesta uudistumisesta ei meillä puhutakaan. Esimerkiksi erikoistujille kuntoutus-palvelupaikkojen tarjonta on alueella juuri nyt heikkoa, erikoistujat voisivat valmistua nopeammin ”yhteiskunnan palvelukseen”, kiire vaivaa monia, valmista pitäisi tulla, erilaisia vaatimuksia työllemme tulee koko ajan lisää…
Muutos ei tuo aina positiivista, eikä sitä aina ymmärrä eikä hyväksy – esimerkiksi jos yritys tekee kaikkien aikojen tuloksen ja aloittaa yt-neuvottelut väen vähentämiseksi – mutta on se myös aina mahdollisuus aiempaa terveempään organisaatioon; vain terve organisaatio pystyy kestävään toimintaan. Muutos organisaatiolta huolellista suunnittelua mm. työntekijöiden näkökulman huomioon ottamiseksi, avoimuutta ja aktiivista tiedottamista, toisaalta työntekijöiltä joustavuutta, valmiutta tehdä asioita toisin ja samalla kehittää ammattitaitoaan.
Muutos on hyvästäkin – olemmeko itse siihen valmiita?
