Ohjausta ruorin takana, vastaanotolla vai työyhteisössäkin?
Muutosten tuulissa purjehtiva terveydenhuoltojärjestelmä tarvitsee ohjaustaitoisia kippareita. Ohjaustaitoja tarvitaan myös työterveyshuollossa, jotta alan toimintamahdollisuudet ja erityisosaaminen eivät jää aallokon pärskeissä unohduksiin tai peräti uppoa. Työterveyshuollon lakisääteiset, erityiset työkyvyn tukeen ja työuriin liittyvät tehtävät ovat välillä olleet taka-alalla julkisen keskustelun aallokossa.
Kuka ohjaa työterveyshuollon laivueita?
Kuka ohjaa työterveyshuollon toimintaa ja sen ydinyksikköä, moniammatillista tiimiä – toimitusjohtaja tai esihenkilö, työterveyshoitaja vai työterveyslääkäri? Vai kuitenkin kaikki yhdessä? Suoraan lääkäri ei aina ole ruorissa tai ratin takana, mutta työterveyshuollon erikoislääkärin roolina on olla työlääketieteen ja työkyvyn tuen osaajana moniammatillisessa yhteistyössä. Lääkärin ohjaustaidot tukevat osaltaan moniammatillisen yhteistyön prosessia ja ratkaisujen tekemistä yhdessä. Tämä lienee yksi peruste siihen, että ohjaustaitojen kehittyminen on myös yksi erikoislääkärikoulutuksen tavoitteista (STM 2020).
Missä ohjaustaitoja tarvitaan?
Ohjauksen käsitettä ja ohjaustaitojen merkitystä on nostettu esille Itä-Suomen yliopiston Ohjausosaaminen ja ammatillinen toimijuus -hankkeessa, jonka loppuraportti valmistui tammikuussa 2024 (Vehviläinen ym. 2024). Osana hanketta erikoislääkärikoulutuksen seminaarin työpajassa työterveyslääkärit pääsivät pohtimaan, missä he tarvitsevat ohjaustaitoja. Osa vastaajista oli kouluttajalääkäreitä, ja luonnollisesti he tunnistivat ohjaustaitojen tarvetta työntekijöiden perehdytyksessä ja erikoistuvien lääkärien ohjauksessa.
Työpajan tuloksina kiteytyi kuitenkin myös, että työterveyslääkäri tarvitsee ja soveltaa ohjausosaamista työtehtävien eri tilanteissa ja moniammatillisessa yhteistyössä – niin esihenkilötyössä kuin alaistaitoina, työterveyshuollon prosessien toteutuksessa ja kehittämisessä, auditoinneissa ja virheistä oppimisessa – lyhyesti sanottuna kaikessa työssä.
Kohti yhteistä päämäärää
Kiinnostava ajatus on, että lääkäri tarvitsee ohjaustaitoja toimiessaan työyhteisössä, ei vain johtajana tai esihenkilönä mutta myös tiimin jäsenenä. Tiedämme, että omaa toimintaansa ohjaavat tiimit ja työyhteisöt voivat hyvin, jos yhteiset tavoitteet ovat selkeät. Työyhteisöjen jatkuvat muutokset ovat arkea niin julkisella sektorilla kuin yksityisessä terveydenhuollossa, myös työterveyshuollon kentällä. Muutosten myllerryksessä olennaista on se, pystyykö työyhteisö mukautumaan ja oppimaan uutta. Näitä oppimishaasteita voidaan edistää juuri ohjaustaidoin. Ohjaustaidot auttavat nostamaan työyhteisön tavoitteita esiin ja käymään rakentavaa keskustelua yhteisistä päämääristä sekä hyödyntämään kaikkien osaamista.
Osana työyhteisön toimintakykyä ja yhteistyön kehittämistä tärkeässä roolissa ovat rajojen ylittäjät: henkilöt, jotka ammattinimikkeestä riippumatta toteuttavat ohjaustehtävää huomioimalla toisia yhteisön jäseniä. Rajanylittäjäpersoona voi olla se, joka nostaa hiljaisemmankin tiimiläisen mielipidettä kuuluviin – tai huolehtii, että jokaisella on istumapaikka ja että kaikille riittää kahvia. Tämä voi olla huomattavan tärkeä osa turvallisen ilmapiirin luomista, ja samalla oppimisen ja kehittymisen mahdollistamista. Turvallisen, oppimisen mahdollistavan ilmapiirin ja tilanteen luomista voi myös tietoisesti harjoitella ja siinä kehittyä.
Ohjaustaitoja oppimaan!
Ohjausosaamisen tutkimushankkeen yhtenä tuloksena oli myös se, että erikoislääkärikoulutuksen aikana ohjaustaitoja ei automaattisesti kartu. Sekä kouluttajalääkärit että erikoistujat kokivat tarvetta ohjausosaamisen kehittämiseen. Tähän tarpeeseen on vastaamassa uusi erikoistujille suunnattu Ohjaaminen työterveyshuollossa -kurssi, joka avautuu Virtuaaliyliopistossa syksyllä 2024.
Monista ohjauksen ulottuvuuksista on hyötyä meille myös arkisessa vuorovaikutuksessa – ohjaammepa laivaa, asiakasta, liikkuvuusharjoitteita tai työprosesseja. Jospa ohjaustaitojen kehittymisen myötä myös terveydenhuollon laivueet pitäisivät kurssin ja yhteiset navigoinnin tavoitteet selkeinä!
Elina Ruotsalainen
työterveyshuollon erikoislääkäri, kliininen opettaja / UEF
Lähteet:
Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen tavoitteet: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta. STM 2020.
Vehviläinen ym. 2024: Ohjausosaaminen ja ammatillinen toimijuus. Miten työssä opitaan oppimisen ohjaajaksi. Loppuraportti (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5098-7)
