RAUTATIELÄÄKÄRIT – AMMATILLISET ESI-ISÄMME

Ei tiennyt lääketieteen kandidaatti Wilhelm af Ursin vuonna 1857, millaista buumia oli aloittamassa, kun Lääkintöylihallitus määräsi hänet Suomen ensimmäisen rautatierakennuksen lääkäriksi Hämeenlinna-Helsinki -ratatyömaalle. Hänen tehtävänsä oli järjestää sairaan- ja sairaalahoito tuon ratarakennuksen työntekijöille.

Ratarakennuksen työskentelyolosuhteet olivat ankeat, työvälineet alkeellisia ja miestyövaltaisia, työväki ja johto kokemattomia (olihan kyseessä ensimmäinen rautatierakennustyömaa), nälkä, tapaturmat, kulkutaudit olivat konkreettisesti läsnä! Ratatyömaan pituus oli 110 km. Avosairaanhoidon mahdollisuudet olivat ymmärrettävän rajalliset. Radan varrelle Ursin perusti yhteensä viisi sairastupaa, petipaikkoja lienee ollut yhteensä 70-80. Vaikka lääkäriltä ei edellytetty kuin viikoittaista käyntiä sairastuvilla, piti pian palkata toinenkin rautatielääkäri – yksi ei kaikkea ennättänyt.

Aiempia rakennustyömaita, joilla valtio oli järjestänyt lääkäripalveluja, lähinnä sairaanhoitoa, olivat Suomenlinnan rakennustyömaa 1750-luvun alussa ja Saimaan kanavan työmaa, valmistui 1856. Ensimmäinen täyspäiväinen tehtaanlääkäri aloitti vuonna 1860. Rautatielääkärit olivat siis aivan ensimmäisten työpaikkalääkäreitä.  Nykyisin esim. STLY:n jäsenenä on noin 1700 työterveyslääkäriä.

Rautatielääkäreiden suhteellinen lukumäärä oli suurimmillaan 1910, jolloin Suomen kaikkiaan 523 lääkäristä 104 toimi rautatielääkärinä, pääosin osa-aikaisina. 1908 palkattiin VR:lle myös ylilääkäri, joten VR:n terveydenhuolto muodosti hallinnollisesti yhtenäisen johdon alla olevan työterveyslääkäriketjun jo tuolloin! Huollettavan henkilöstön määrä oli suurimmillaan 1930-luvun lopussa, tuolloin VR:llä oli lähes 40 000 työntekijää noiden reilun sadan rautatielääkärin hoidettavana – lisäksi usein hoidettavina olivat myös työntekijöiden perheenjäsenet!

Monenlaisia muitakin uutuuksia on VR työterveyden huoltoon tai sen tueksi tuonut. Terveystarkastukset alkoivat 1870-luvun lopulla, ammatilliset soveltuvuustutkimukset alkoivat jo 1920-luvulla. VR:n ns. sosiaalinen toiminta tuki työväen koulutusta, vapaa-aikaa, eläkeasioita, työturvallisuutta, asunto-olojen kehittymistä teollisuuden harjoittaman sosiaalisen toiminnan tapaan – nykyisin kai puhuttaisiin tyky- ja tyhytoiminnasta.

Ei tiennyt lääketieteen kandidaatti Wilhelm af Ursin vuonna 1857, millaista buumia oli aloittamassa!