Flipped doctor´s surgery?
Minulla on huomenna aika lääkärin vastaanotolle. Vaivani huolestuttavat minua. Niinpä olen etsinyt netistä tietoa oireistani. Löysin monenlaista tietoa: keskustelufoorumeilta, lääkevalmistajilta, luontaistuotemarkkinointia, mutta löysin myös sellaisia lähteitä, jotka arvioin luotettaviksi. Lisäksi hain tietoa ihmisen anatomiasta ja fysiologiasta sen verran, että pystyn huomenna keskustelemaan oireistani lääkärini kanssa. Vastaanotolla osaan sitten toivottavasti kuvailla oireeni tarkasti, ja tunnistan termit, joita lääkäri käyttää. Voin myös kysyä häneltä hoidon vaihtoehdoista, ja ymmärrän hänen perustelunsa ratkaisuille.
Eikö kuulostakin selkeältä ja järkevältä toiminnalta? Kuitenkin tänäkin päivänä joskus törmää asenteisiin, joissa ennen vastaanottoa tapahtuvaan potilaan omatoimiseen tiedonhakuun verkossa suhtaudutaan varsin kielteisesti. Kerrotaan, kuinka asiakas tuli vastaanotolle ”itsetekemänsä” diagnoosin kanssa ja vaati sen perusteella tutkimuksia tai lääkityksiä. Tai epäillään asiakkaan kykyä kriittisesti arvioida verkossa olevan tiedon oikeellisuutta. Tällainen ajattelu on toki perusteltuakin, eihän verkossa olevan tiedon arviointi suinkaan ole helppoa, ammattilaisellekaan. Mutta toisaalta: piileekö joskus tällaisen asennoitumisen taustalla asiakkaan kokeminen ei-tasa-arvoisena keskustelukumppanina?
Kasvatustieteessä on tänä päivänä saanut vankan aseman käsite ”flipped classroom”, käänteinen luokkahuone. Siinä tutustutaan aiheeseen etukäteen käyttäen apuna esim. internetissä olevia opetusmateriaaleja. Näin varsinaisella oppitunnilla jää enemmän aikaa opettajan ja opiskelijoiden väliselle vuorovaikutukselle. Käänteinen opetus korostaa opiskelijan omaa aktiivisuutta ja teknologian ja internetin kautta saadun tiedon hyödyntämistä opetuksessa. Lähiopetustilanteen oppijat voivat hyödyntää aiempaa paremmin tehden kysymyksiä ja olemalla aktiivisessa dialogissa opettajan kanssa. Tilanteessa oppija itse osallistuu aktiivisesti oppimistapahtumaan selventäen, oivaltaen, tulkiten ja kysellen opettajalta.
Millainen olisi ”Flipped doctor´s surgery” eli käänteinen lääkärin vastaanotto asiakkaan kannalta?
Terveystarkastuksena se tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että asiakas täyttää etukäteen sähköisen terveyskyselyn (kuten usein nykyään tehdäänkin), josta asiakas saisi heti vaikkapa värikoodeilla tuloksen siitä, mitkä ovat hänen oman terveytensä kannalta kriittiset elementit, voimavarat ja vahvuudet. Sitten varsinaisessa terveystarkastuksessa arvokas ammatti-ihmisen vastaanottoaika voidaan käyttää keskusteluun siitä, kuinka omaa terveyttään voi käytännön toimina edistää. Ja jos on jotakin sellaista, jota asiakas ei näe/koe riskinä terveydelleen, niin senkin käsittelyyn jää tässä mallissa enemmän aikaa.
Sairausvastaanotolla lääkärit nykyisinkin tulostavat potilasohjeita asiakkaalle suoraan verkosta, antaen samalla vinkkejä hyvistä lähteistä. Käänteisellä vastaanotolla asiakkaalla olisi jo etukäteen vastaanotolle tullessaan tietämystä niistä vaihtoehdoista, jotka voivat tulla kyseeseen oireiden perusteella – kaikkea ei tarvitsisi ihan alusta lähtien hänelle selostaa. Kontrollikäynneillä käänteisyys toimii hyvin – eikö ensikäynnillä? Toki asiakkaalla on oltava tiedonhaun osaamista ja kriittistä tiedon arviointikykyä sekä kykyä kiihkottomasti keskustella saaduista tuloksista suhteessa löydöksiin.
Ammatti-ihmisten tulisi osoittaa hyväksyvää suhtautumista siihen, että asiakas on kiinnostunut omasta terveydestään ja hänellä on valmius tasa-arvoiseen dialogiin. Se ei siis tarkoita, että asiakas pyrkisi ohittamaan lääkärin osaamisen: asiakas vain pyrkii ymmärtämään paremmin omaa tilaansa ja edistämään omaa terveyttään. Toki meitä vastaanotoille pyrkiviä on joka lähtöön: on niitäkin, jotka jonkun diagnoosin löydettyään uskovat sen oitis ja vaativat tutkimuksia ja hoitoja ilman todellista kritiikkiä ja priorisointia tai epäilevät lääkärin ammattitaitoa. Mutta uskallanpa sanoa, että valtaosa kykenee kriittiseen arviointiin, luottaa lääkärin osaamiseen ja asiantuntemukseen eikä edes halua toimia sitä kyseenalaistaen. Heillä on tärkeintä saada selvyys omasta tilanteestaan, ja he eivät halua vaarantaa sitä väärällä tulkinnalla.
Mitä käänteinen vastaanotto edellyttää lääkäriltä? Uusien toimintamallien luomista, esimerkiksi em. aktiivisten terveyskyselyjen rakentamista. Se edellyttää omien asenteiden tarkistamista, ettei väheksy asiakkaan oma-aloitteisuutta tai tuomitse heti haettua tietoa huuhaaksi. Se edellyttää vuorovaikutuksellista tietojen antamista ja ohjausta ja myös mahdollisten virheellisten tietojen oikaisemista. Tässä tarvitaan myös pedagogista osaamista, että asiakas saadaan itse oivaltamaan uutta. Uuden oppiminen edellyttää aikuiselta oppijalta ”säröä”, jossa uusi tieto kyseenalaistaa vanhan tiedon oikeellisuuden. Tässä terveydenhuollon ammattilainen voi toimia oivalluttajana, vahvistajana ja reflektion tukijana.
Tämä onnistuu, kun vuorovaikutuksen perustana on tasa-arvoinen ja hyväksyvä dialogi vastaanotolla
