Virtuaaliyliopisto mukana työterveyslääkärin työmatkallakin?
Työterveyshuollon virtuaaliyliopisto antaa tuen erikoistuville lääkäreille kouluttautumiseen yli maantieteellisten yliopistorajojen, ja mahdollistaa yliopistotasoisen koulutuksen pienimmilläkin työterveysasemilla. Olenkin kokenut olevani virtuaaliyliopiston ”sateenvarjon” alla halki erikoistumisopintojeni, ja sama sateenvarjo tukee minua nyt kouluttajalääkärin urallakin. Entäpä jos antaisin jo työterveyshuollon Starttikurssilla opastettujen ”työterveyshuollon silmälasien” olla päässä myös työmatkan ajan?
Aamuliikenteessä ilahdun vastaantulevan maatalousyrittäjän iloisesta tervehdyksestä, syyskynnöt ovat alkamassa ja kiireisin kesäsesonki kohta heillä rauhoittuu. Työpaikkakäynti tilalla sujui hyvissä merkeissä, ja joitakin parannuksiakin lähdettiin työoloihin ehdottamaan yhteistyössä. On ilo olla pieni osa aktiivista maaseutuyhteisöä ja sen hyvinvointia. Jospa juuri hankittu erikoisjousitettu istuin auttaa tätä yrittäjää selviämään selkävaivojen kanssa hieman paremmin.
Kaupunkia lähestyessäni liikenneympyrässä liikkuvien autojen ohjaamoissa vilkkuu tuttuja oransseja työtakkeja ja -haalareita. Pari pakettiautoa kääntyy edellisviikolla vierailemamme työpajan pihaan – sielläkin aamu alkaa kahdeksalta. Turvaväriset työvaatteet lämmittävät silmää ja mieltä. Samanlainen kirkasvärinen työtakki tuo suoraa työturvallisuutta myös kaupan pihalta roskia keräävälle kiinteistönhoitajalle.
Puistotyöntekijä näkyy siistivän kadunvieruspuiden juurilta villiintyneitä heiniä siimaleikkurilla. Kuulosuojaimet on viisaasti päässä, aikamoinenhan se on polttomoottorikäyttöisen trimmerin melutaso. Mukava nähdä myös suojalasit tällä kertaa oikeastikin käytössä. Tähän liittyvä motivointikeskustelu ei siis ollutkaan turha! Polviseisonnassa viereistä kukkapenkkiä puhdistava työpari sai toivottavasti käyttöönsä polvipehmusteet jo ennen bursiitin kehittymistä…
Koulukeskusta lähestyessä mieltä piristää tutun koulubussin kuljettajan moikkaus. Ajatus syrjähtää pitkään prosessiin työkykyselvittelyä, jonka seurauksena kaukoliikenteen pikavuorojen kuljettaja siirtyi päivätyöhön koululaiskyyteihin. Kaikille se yötyö vain ei sovi, hyvä että tämä järjestely oli mahdollinen ja kokenut ammattilainen sai jatkaa itselleen mieluista ja tärkeää työtä lähiliikenteessä.
Koulukeskuksen laajennustyömaalle tiimimme onkin tarkoitus tehdä työpaikkakäynti lähiviikkoina. Kypärä- ja suojalasipakosta kertova kyltti sattuu silmiini. Suojainasiat alkavat onneksi olla tuttuja ainakin näiden suurten urakoitsijoiden työmailla, ihan alkeista ei tarvitse aloittaa. Monesta muusta työturvallisuus- ja altisteasiasta keskustelua kuitenkin varmasti käydään. Työn iloa itselleni tuo, kun pääsen tutustumaan erilaisiin työkohteisiin ja työn tekemisen ympäristöihin. Paikalla käynti kertoo niin paljon enemmän työolosuhteista kuin mikään kirjoitettu teksti.
Vielä ehdin ajomatkalla pohdiskella viereisen toimiston työilmapiirin haasteita ja edessä olevaa työterveysneuvottelua. Kinkkisiä asioita on edessä, onneksi lääkärinä en ole yksin niitä ratkomassa. Moniammatillinen työkykyselvittely on takana, ja neuvotteluunkin ehdimme jo edellispäivänä hieman valmistautua.
Työpaikkaa lähestyessä suojatietä ylittää eläkeikää lähestyvä työntekijä, jonka työmatkakävely jälleen mahdollistui tekonivelleikkauksen ja tukipohjallisten jälkeen. Hänkin taisi saada lopulta sähköisesti säätyvän työpöydän niin, että työergonomiaa on helpompi jatkossa muokata. Haaveilen siitä, että yrityksen ergonomiakäytäntöjen muutokset näkyisivät jo seuraavan vuoden tilastoissa – jospa toimistotyöntekijöiden selkävaivapoissaolot vaikka vähenisivät?
Oman työpaikan ovea avatessa on hienoa tulla sisään vastaanottomme aurinkoisen työntekijän hymyn myötä. Moniammatillinen tiimimme ja innostava työyhteisö on yksi työn voimavaroista, ja joka aamu työpaikalle tullessa muistan iloita huippuhienoista työkavereista. Vastaanotoilla näkyy usein inhimillisen elämän koko kirjo, niin kuin vain yleislääkärin arjessa voi – ja sen lisäksi työssäni saan seurata näköalapaikalta monia yhteiskunnan toimintoja ja olla niitä osaltani tukemassa. Onhan tämä työterveyshuolto sentään aika upea ala!
Työkoneen ääreen päästyäni huomaan pohtivani työmatkan tunnelmia ja kohtaamisia. Jokaiseen niistä taitaisi löytyä teeman mukainen kurssi myös virtuaaliyliopistosta. Tästäkin siis eväitä myös ohjauskeskusteluihin? Työn iloa ja yhteisiä oivalluksia kaikille samojen silmälasien läpi katseleville edelleen!
Elina Ruotsalainen
Kouluttajalääkäri ja kliininen opettaja Itä-Suomen yliopistosta
